Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa helmikuussa 2022 julkaisemassaan raportissa, että ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Raportin mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja alueisiin. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Myös ruokaturva ja vesiturvallisuus ovat heikentyneet ja tällä kehityksellä on suora vaikutus terveysturvallisuuteen.
Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää kestävän kehityksen kannalta. Raportti painottaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi. Yhteiskunnallisten kehityspolkujen erot ja yhdenvertaisuus tulee huomioida ratkaisuissa. Ilmastotyöhön tulee ottaa mukaan kaikki toimijat: valtio, yritykset, oppilaitokset, järjestöt ja kansalaiset.
Tästä lähtökohdasta käynnistyi toukokuussa Kuopiossa uusi tapahtuma Puijo Summit, jonka järjestivät yhdessä Savonia-ammattikorkeakoulu, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon liitto ja Europe Direct Kuopio sekä Pohjois-Savon ELY-keskus. Puijo Summit tarttui luontokatoon eli luonnon monimuotoisuuden ja elonkirjon heikentymiseen tarkastelemalla kaupunki-luontosuhteen muutosta. Summitin tavoitteena on nostaa esiin keskustelua ilmasto- ja ympäristöturvallisuudesta sekä hyvinvoinnin edistämisestä.
Asiantuntijat lähestyivät kaupunki-luontosuhteen muutosta erilaisista näkökulmista. Hyvinvoiva luonto ja hyvinvoiva ihminen -työryhmässä lähtökohta oli se, että luonnossa liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Paikoin luonnon virkistyskäyttö voi kuitenkin koetella luonnon kantokykyä. Haasteena on kuinka Kuopiossa nivotaan yhteen niin ympäristönsuojelulliset, kuin ihmisten hyvinvointihaasteisiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet kun tähtäimessä on hyvinvoiva luonto ja hyvinvoiva ihminen sekä kestävä kehitys.
Uusi eurooppalainen Bauhaus -työryhmässä tartuttiin moniammatillisesti, poikkitaiteellisesti ja tieteidenvälisesti yhteiseen eurooppalaiseen elämäntapaan, johon uudenlaisen kansalaisaktivismin avulla halutaan palauttaa luontoyhteys ja yhteenkuuluvuuden tunne. Uusi eurooppalainen Bauhaus on EU-komission ympäristö-, talous- ja kulttuurialoite, jonka tavoitteena on yhdistää muotoiluun, kestävään kehitykseen, saavutettavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja investointien suuntaamiseen liittyvät näkökohdat. Näin pyritään tukemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.
Kolmas ryhmä sukelsi toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen, koska viime vuodet ovat olleet täynnä yllätyksiä, epävarmuutta ja sumeita tulevaisuuden näkymiä. Tässä yllätysten ajassa tarvitaan yhä enemmän kykyä kuvitella ja rakentaa parempia tulevaisuuksia. Meidän on osattava yhdistää tulevaisuusajattelu muutoksentekemiseen; se virittää meidät pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen. Varautuminen ennakoimattomaan kasvattaa kykyämme kohdata ilmastonmuutoksen ja luontokadon aiheuttamat muutokset.
Puijo Summitin pääpuhuja professori Arto O. Salonen muistutti, että kun puhumme luonnon monimuotoisuuden heikentymisestä, niin kyse on koko ihmiselämän perustasta: ”Ilman ekologista perustaa sosiaalista elämää ei voi olla olemassa ja ilman yhteisöjä ja yhteiskuntia ei voi olla sosiaalisia toimintoja, kuten taloutta.” Salosen puheen otsikkoon meidän kaikkien on löydettävä ratkaisuja; Kestävä tulevaisuus tehdään tänään – mutta kuinka?
Jyri Wuorisalo
TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)
Alkuperäinen julkaisu 1.6.2022 Savon Sanomat Blogisarja ”Liikettä liiketoimintaan”